12/19 parasta ennen Oululainen imppi kellarin kätköistä. Pehmeät, paahteiset, tummasuklaiset ja taustalla hyvin liukuvat viskiset maailmat tulevat tuoksussa esiin. Suutuntuma on soljuvaa ja pehmeää. Maku on yrttisen kuiva, lievän lämmittävän viskinen, tummasuklainen, espressomainen. Kurkussa lämmittää mukavasti, vaikka pehmeän ris: mäinen tämä on. Jos nyt yhtään muistan oikein, niin suurimmat ”katkumaisuudet” ovat todella tasoittuneet 4 vuoden aikana 😱 Hyvää oli.

Pehmeä, siirappinen, kevyen viskinen. En heti keksi parempaa suomalaista IS:ää.

Pari vuotta kaapissa pölyä kerännyt Juomahammas II. Yksi omia suosikkeja mitä Suomesta on saanut. Taitaa olla 3. maistelussa. Lasissa syvän musta olut, valon edessä pehmeitä kolamaisia ruskeita vivahteita. Vaahto on maitosuklaan värinen, erittäin samettinen ohuehko kerros oluen pinnalla, joskin säilyy erinomaisesti. Tarttuu kohtalaisen voimakkaasti lasiin. Tuoksu on tässä iässä todella voimakkaasti lakritsinen ja hyvin pehmeän suklaaleivoksinen ja -kastikkeinen. Viskisyys on pehmeä, savuinen ja lämpimän tamminen kokonaisuus. Luumuisuutta ja tummia marjoja, hieman karpaloa, voimakasta karamellisyyttä, paahteisuutta, espressopapua, maltaista paahteisuutta reiluhkosti, syvää viljaista twistiä, mämmiä ja hiilistä savua. Aivan ihana, mielettömän täyteläinen edelleen. Maku on lempeän savuisen, marjaisen ja pähkinäsuklaan leikittelyä. Edelleen leivoksista suklaata, tuota pähkinää ja puuta tammisena, viski on hedelmäisen pyöreä ja kevyen vaniljainen, voimakasta karamelliä, suklaakahvia, kaakaota, mineraalisuutta. Kirpeää, hiukka hapanta metsämarjaisuutta, mallasta hyvin, paahteisuutta ja märkää hiiltä. Jälkimaku on maun kokonaisuus hitaasti hiipuen. Suutuntuma tahmea, täyteläinen ja matalahappoinen. En näe tarvetta antaa vieläkään kuin täydet viisi. Tätäkin kirjoittaa oluen hyvin hitaasti vajuen, pienellä kynttilänliekin voimalla valaisee jo kaikki aistit. Veljentytön syntymän kunniaksi, kerran sitä vain sedäksi tulee.

Alkosta tilattu 1,5v sitten ja saman verran nyt sitten kypsynyt. Päiväystä olisi ollut vielä vuoden verran, mutta tarvii tilaa seuraaville, joten lasiin ja arvosteluun. Sormen paksuinen vaalean ruskea kuohkean tiivis vaahto. Lähes täysin mustaa, pohjasta hieman tumman ruskeaa valonkajoa tuova, oaked imperial porter. Tuoksu on kuivan paahteinen, happaman marjainen ja kepeän tummahkon suklainen, makeahkon siirappisen pehmeän toffeinen, limppuisen ruisleipäinen, kepeän makean vaniljainen ja kepeän viskinen, tumman makeahkon luumuinen ja rusinainen, kepeän teemäinen yrttinen ja kevyen lakritsainen. Maku on kevyen liköörisen alkoholinen, makean tumman suklainen ja kepeän makean luumuhilloinen sekä kevyen tumman kahvinen, runsaahkon kuivaavan paahteinen ja nokinen, hieman viskinen, kepeän yrttinen ja kevyen salmiakkisen lakritsainen, happaman kepeän marjainen ja hieman punaviininen, pehmeän kevyen rukiisen leipäinen ja tumman paahteisen maltainen. Katkeroa on runsaahkosti, jota pehmeä runko mukavasti tasaa kevyemmäksi. Jälkimaku on kaakaoinen ja kepeän paahteinen, kepeän happaman tumman marjainen, hieman vaniljainen ja kepeän tummemman suklainen. Suutuntuma on kevyen hiilihappoinen pehmeän reilumman keskitäyteläisellä rungolla. ----- 1,5v on tehnyt hyvää tälle. Tasapainoinen ja pehmeä kokonaisuus. Aika paljon kääntyy russian imperial stoutin suuntaan tämä imperial porter. Whisky barrel chips kypsytys ei saa kovin isoa roolia tässä kokonaisuudessa, vähän pettymys toisaalta. RIS-tyylisyys kelpaa oikein hyvin mun makuun. Loppuun asti nautiskellessa ja arvioitaessa tää paranee koko ajan. Imperial porter/russian imperial stout tyylissä erittäin hyvä olut. Tää chips-kypsytys ei toimi, mut ei onneksi haittaa ollenkaan, kun pohja on näinkin maukas. Tykkäsin paljon ja Sonnisaarelta todella hyvä olut.

Paahteinen, täyteläinen ja jonkin verran alkoholinen, mutta ei kuitenkaan puske liikaa läpi.

Toinen maistokerta - pullokypsynyt reilun puolikkaan vuoden. Tuoksussa suklaata, marjaisuutta, lakritsia, paahdetta, karamellistä vivahdetta, pyöreytynyttä viskiä savuisena. Pitsinen vaahto, beigejä aaltoja asettuu pintaan. Taittaa syviä punaisen sävyjä lävitse. Maku on kerrassaan vähintään yhtä hyvä kuin ensi tapaamisella. Makea lakritsi, paahtunut mallas ja tammen leikittely kielellä haluavat ottamaan lisää. Paahdettu sokeri, viskin makeus, tummapaahtoinen kahvi ja marjat tiedottavat olemuksestaan vieden koko kattauksen kirpeän, hieman lämmittävän tunteen kautta hiilisen makeaan loppusointuun, jossa makea paahteinen ja savun viskisyys jäävät suuhun. Täyteläinen ja tahmea suutuntuma, hieman alkoholin lämpöä. Kannatti kypsyttää, näinkin lyhyt aika paransi kokonaisuutta ja toi paletin selkeämmin kartalle. Omaan makuun edelleen pirun hieno tuote.