Sormenleveyden verran vaaleaa vaahtoa samean keltaisen hiukkasen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu kepeän sitruksisen appelsiinisen mehuisalle ja maistuu lempeän rapsakan sitruksisen pajuisen appelsiinisen greippisen mehuisalle, neljä bojoo. PE: ei ole, tölkitetty: ei näy.

Liian greippinen omaan makuun.

Ei humala tietoa. Ei leimaus päiviä. Ja jotenkin maussa saa tiedon, että vähän päässyt ikääntymään, tuskin enempää kuin 3kk vanha. Toiset vaan kestää paremmin syystä tai toisesta. Makuina mangoa isosti ja sitruunankuorta. Sitten sitä ikääntynyttä greippiä vähän kitkerästi. Onneksi ei vielä pahemmin. Vaikuttaa silti pisteisiin. Lopussa melonia ja jotain muuta josta en saa kiinni. Vähän kuin persikka, mutta laimeampi. Jälkimaussa taas greippisyys lisääntyy. Vähän vanhan liiton ipandeerus fiilistä, Huom vähän. Vähän hämää nykyään oluen väri, jos tehdäänkin vähän enemmän katkeroista ja hapanta dipaa. Vuonna 2017 dipat näytti toiselta 🙂 Suutuntuma maltillisen pyöreän happoinen. Makian kuivakka. Hyvä. Rungossa juotavuutta. Uskoisin, että freshinä nelosen olut, ei enempää. Nyt 3,7/5 kunnossa.