Makeahko, mallasta ja savuisuutta. Viski- ja valkoviinitynnyrissä kypsennykset huomaa maussa. Jälkimaussa selkeästi viskiä. Ei kuitenkaan hyökkäävästi. Mukavan erilainen olut ja maukaskin vielä.

Tuoksu on selkeästi "normaalista" poikkeava (hyvällä tavalla). Mallas tietenkin, savua, kevyttä hunajaa ja yrttisyyttä. Tynnyröinnin huomaa varsinaisesti vasta mausta, muuten tuoksun kaltainen. Wiski löytyy hennosti jälkimaun puolelta. Makeus ja yrtit tasapainossa. Vehnää ei ole käytetty, mutta makumaailma on sen suuntainen. Odotuksia ei juuri ollut, joten siihen nähden todella positiivinen yllätys.

Une Doppelbock brassée et affinée en Irlande. On pensait que la rencontre entre celtes et germains ne pouvait donner naissance qu'à de pathétiques expériences ratées (exemple, l'Angleterre) mais en fait non. Les saveurs de malt, de biscuits et de caramel sont légions et viennent s'entrechoquer sur les papilles, jusqu'au moment où une texture sirupeuse vient s'ajouter à ce joyeux bazar. Délicieux. Mais, seul bémol à ce coït zythologique, la dite texture sirupeuse à tendance à s'estomper petit à petit pour laisser place à une certaine sécheresse... C'est dommage, car si ça n'avait pas été le cas ça aurait pu tutoyer le 5/5!