DDH taitaa olla mennyttä aikaa jo, kun tuntuu, että joka toinen olut on nykyään vähintään TDH-humaloitu. Usein lopputuloksena on vain pistävän kuiva olut, mutta katsotaan mitä tämä tarjoaa. Kyseessä on siis Trilliumin ja Sharedin yhteistyönä tekemä DIPA, joka on humaloitu Citralla, Galaxylla ja Nelsonilla. Shared on Side Projectin toinen panimo, joten ihan laadukas kaveri on Trilliumille osunut mukaan. Tölkitetty 05/11/20, joten ikää tänään päivän päälle 5 viikkoa. Kaatuu lasiin pirteän keltaisena ja täysin samean utuisena. Pinnalla käväisee nopea puolen sormen korkea vaahto. Tuoksussa tosiaan on melkoinen annos kuivahumaloinnin tuomaa kuivaa humalakäpyisyyttä. Sitä loiventaa hieman makeanpi appelsiini, ananas ja persikka. Maku on kuiva ja melko tiukka kuten oletettua. Kuivahumalointi jyrää oikeastaan kaiken muun alle. Tässä iässä humalointi ei ole enää onneksi pistävävää, ja hopburnia ei ole. Siellä taustalla on appelsiinia, persikka ja ananasta. Jälkimaku on kuivan yrttinen. Suutuntuma on keskivertoa ja alkoholi on piilossa. Lämmetessä tuo julma humalointi hieman taittuu, ja muu olut sen takana tulee paremmin esiin. Laadukas ja hyvä olut, mutta ehkä aletaan menemään humaloinnin kanssa jo överiksi.

Tölkitetty 5.11.2020 ollen nyt 4,5 viikkoinen. Trilliumin triple dry-hopped dipa, jonka luulisi olevan hyvinkin tiukka tapaus. Ensihörppy tuo ison kuivahumaloinnin, joka hallitsee kaikkea. Aika on varmasti pehmentänyt pahinta terävyyttä ja on kyllä yllättävän mieluisa tdh. Tuhtia makua kaikkiaan. Isosti happamaa sitruunaista greippiä, yrttistä, havuista ja ruohoista vihreyttä (+pieni saippuaisuus) sekä kaiken tämän taustalla erottuu kevyempänä mehuisan makeaa mangoa, ananasta, mandariinia. Kokonaisuutena lopulta oikein laadukas Trillium, mutta tdh ei saa riittävästi vastapainoa muista. Rungoltaan kyllä riittää, eikä lisäyskään olisi pahitteeksi.