Mustaa ja viskoosista. Suola karamellia, luumua, omenapiirakkaa ja suklaata.

Sori, Anteeksi. Tasapainoton olut. Tuoksuu hyvältä, hyviä elementtejä suklaisuudessa mutta sitten jyrää turvesavu eikä lainkaan tasapainoisesti. Vaikka miten koettaisi perustella niin ei tynnyri voi painaa kaikkea muuta alleen.

Tämähän on hapan. Alku jopa hätkähdytti. Happamuuden takaa löytyy eksoottista hedelmää.

Olen tässä viimein ymmärtänyt jotain elämästä. Imperial stout on parempaa kuin imperium porter. En tiedä tehdäänkö tuo porter jossain viskitynnyrissä vai miks siinä on tommonen vittumainen maku. Vähän niiku barley vine mikä ei oo mun cup of beer.

Tultiin valkeakosken poikaa piiloon tänne kahtiin kasvoihin. Tähän juomaan on hyvä päättää tämä huuruinen reissu joka siis alkoi käynnillä siellä vapriikin museossa.

Ilta numero kolme paikassa Merikruunun tähdistömökit. Eilinen päivä meni Rosalassa viikinkioluita maistellessa ja tänään pieni maakuntakierros Dragsfjärd-Naantali-Vantaa-Dragsfjäd. Ja täytyyhän sitä ilta päättää hyvällä oluella. On meinaan ehkä omaan top 3 joukkoon lukeutuva imperial stout lasissa. 11% eikä rosentit maistu yhtään. Todella pehmeä ja kevyesti makea. Pähkinäinen, suklainen kahvinen, vaniljainen. Eli kaikkea mitä hyvältä stoutilta voi odottaa. Tuo jännä makeus tulee omenoista ja sopii stoutiin muuten perkuleen hyvin. Lyhyesti kiteytettynä loistava!!!