2014 pullote, jonka herkuttelin hitaasti eilen illalla. Sameaa, ruskeahkon punaista olutta, jossa vaahto käväisee n. sekunnin ajan. Lasin tyhjentyessä olut kirkastuu roseviinimäisen läpikuultavaksi. Tuoksussa tuhtia tammea, rouhean kypsää rypälettä kera etikkaisuuden. Suutuntuma on mukavan pyöreän tekeytynyt. Makumaailma täyttyy tammisuudella, balsamicolla ja soijaisella klangilla, joka päättyy kuitenkin hienoon happamuuteen. Oikein mainiota nautiskeluhapanta.

Ulkona saattaa olla 10cm loskaa, pakkasta ja pimiää, mutta mulla on kesäloma! Tätä juhlistetaan tällä 20-vuotisjuhla olusella, kauniin kirkasta kellertävää. Rypäleisyys ja kuiva valkoviinimäisyys on vahva elementti tässä.

Enemmän ruskeaa kuin punaista, vaahdotonta olutta. Tuoksussa on enemmän tammitynnyriä kuin kirsikkaa, mutta seos on hyvä. Katkerosta ei ole tuoksussa tietoakaan. Hieman on myös belgian strong alesta tuttua leipäisyyttä. Maku. On. Jumalainen. Pehmeä belgi-ale kohtaa kirsikan kirpeyden. Ensin iso annos kirsikkaa, jonka jälkeen belgian brown ale maku iskee pehmeänä, tasaisena, leipäisenä. Ihan kuin quadiin olisi sekoitettu Kriek Lambicia, mutta molemmat pitää omat arominsa. Ja vieläpä 2014 pullotettu!

Tumman punertava, kirkas olut. Nopeasti laskeva runsas vaahto. Kirpeä vadelman tuoksu, jossa ei oikein tynnyrikypsytystä tunnu. Maussa hieman sitä tynnyriä on, mutta vain maakellarin tunnolla. Vadelma on edelleen kirpeä ja vahva.

Tummemman punainen, haluaisin sanoa preussinpunainen, nopeasti laskeutuvalla vaalealla vaahdolla varusteltu tummanpuhuva olut. Tuoksu jatkaa Lambicien neutraalilla tuoksulla, jossa hieman viinimarjaa. Maussa viinimarja vahvoilla.