Really hazy, notes of tropical fruits with a big hoppy bitter grapefruit hit to finish, really good!

Torstai on toivoa täynnä ja lasissa rentoja, rentoja, juomia, juomia. Kaunista, sameaa ja neipan näköistä. Lupaa hyvää, kun purkituskin kohtuulähellä 12.2. Tuoksu on todella hieno. Koko hedelmäosasto koko komeudessaan ja makeudessaan. Mangot, persikat, aprikoosit, melonit ja verigreipit tanssivat sulassa sovussa. Suutuntuma on paksun ja kauraisen humalaöljyinen. Kepeähkö mutta kupliva hiilihappoisuus. Maku seuraa tuoksua, samat hedelmät läsnä plus kevyissä katkeroissa sitruunaa ja greippiä. Appelsiinin makeutta myös maussa. Jotenkin tästä tulee mieleen lähihistoriasta makuvastaavana oluena Weldwerksin 3.8 Miles dipa, jolle tahdoin antaa viisi tähteä, mutta annoin lopulta neljä ja puoli. Se oli runsaan suutuntumansa vuoksi vähän tämän edellä, mutta tämä on kyllä vahva 4,5. Semmoinen maininta vielä, että on myös parempi kuin kumpikaan Old Nation (M-43 & Boss Tweed). Very good shit! 👌🏻

The Veil- seikkailut jatkuu, ja tänään vuorossa Casual Casual Drinks Drinks DIPA. Tölkitetty reilu 5 viikkoa sitten. Sameaa ja tumman oranssia mehumaista olutta valuu lasiin. Varovaisella kaadolla sormen korkea vaahto nousee pintaan, ja pysyy oluen pinnalla pitkän aikaa. Tuoksu jatkaa samalla linjalla muiden edellisten Veilien kanssa. Trooppinen hedelmäpommi. Raikas, joskin hieman happaman oloinen. Greippiä ja sitruunaa. Oikein miellyttävä. Maku on mehuisan happaman greippinen ja ananaksinen. Taustalla mangoa, mandariinia ja sitruunaa. Todella paksu tuoremehumainen koostumus, ja miedosti happoja. Aavistus katkeroa jälkimaussa. Alkoholin läsnäolon aistii, mutta ei se häiritse mitenkään. Hienolla linjalla jatkettiin. Tämä ei ehkä ihan yllä siihen viiteen tähteen. Tekisi mieli antaa vaikka se 4,75, mutta Pintissä kun ei sitä mahdollisuutta ole, niin laitetaan 4,5. Loistava olut!

Trooppisen hedelmäinen tuoksu, jossa mangoa, ananasta, sitrusta, greippiä, persikkaa ja hieman pihkaa! Maku on hedelmäsoseisen täyteläinen ja makeahko. Maussa samanlainen litania hedelmiä, pihkaisuuden hieman kiristyessä loppua kohden ja kääntyen hennoiksi katkeroiksi! Kuivahkossa jälkimakussa hieman lämmittävää alkoholia ja kesyjä greippisen pihkaisia katkeroita. Pehmeän kaurainen ja öljyinen suutuntuma. Todella maukasta ”hedelmämuhjua” taas kerran Veililtä!

5 viikkoa tölkityksestä. Ensimmäinen Veilin olut itselleni. Noin parin sormen valkea vaahto. Täysin sameaa oranssista dipaa, liikaa tuli pyöriteltyä kun hiivaklimpit sain mukaan pohjalle. Tuoksu on kauttaaltaan hyvin pehmeän ja täyteläinen. Kylmempänä raikas happamahko sitruksinen mehuisuus ja happamahko greippisyys makeahkon appelsiinimehun kera hallitsee. Lämmetessä alun maut jäävät kevyempänä taustalle ja runsas tasapainoisen pehmeä soseinen ja mehuinen trooppinen hedelmäisyys (mangoa, persikkaa, aprikoosia, ananasta, melonia) nousee isoksi. Kevyehköä humalaista yrttisyyttä, ruohoisuutta ja havuisuutta sekä taustalla pehmeän maukasta kauraista ohramallasta. Maku on runsaan happaman sitrusgreippisen mehuisa ja kevyen kuivattava, yrttisen ruohoinen ja kevyen havuinen, runsaan maukkaan soseisen ja mehuisan pehmeän trooppisen hedelmäinen (mangoa, appelsiinia, ananasta, persikkaa, aprikoosia, cantaloupea) ja taustalta runsaahkon pehmeän kauraisen vaalean leipäinen. Kevyttä kevyesti kuivattavaa katkeroa mukana terävöittämässä. Jälkimaku on kevyen happaman sitrusgreippinen ja mehukkaan trooppisen hedelmäinen. Suutuntuma on kirpsakan hiilihappoinen tuhdin keskitäyteläisellä pehmeän mehuisalla rungolla. Nam. Erittäin hyvää raikasta dipaa. Näiden tän tason ipojen ja dipojen arviointi on hankalaa tällä nykypintin 0,5 välein olevalla asteikolla. Täysiä tekisi mieli antaa, mut pidetään vielä alempana. Ehkä 4,6.