Hassu, ei musta eikä supersuolainen. Mutta kivan pikku suolainen ja hiukan makea goseinen . Ehkä maku kehittynyt ajan saatossa erilaiseksi kuin tuoreena

Hapan, kuiva, kevyt, tasapainoinen.

Nätin värinen kullankeltainen, utuinen gose ja höttöistä vaahtoa tuli niin valtavasti ettei mennyt kertakaadolla eikä ihan kahdellakaan. Muutaman minuutin vaahto säilyi päällä. Aika jännää, kun oluen oli tarkoitus olla mustaa. Oli maustettu mustekalan musteella ja Volgajoen rannalta louhitulla mustalla suolalla. Tuoksu on sitruksisen hapan, vähän etikkainen ja vaalean vehnäisen maltainen. Maku on sitruksisen hapan ja sitruunan kuorinen. Aika pehmeällä kädellä on mustaa suolaa laitettu, kun se maistuu kovin vähän. Vehnäisen ja ohraisen maltainen ja jälkimaku vehnäinen ja sitruksisen kirpsakka. Kevyt - keskitäyteläinen runko ja vaikka vaahtosi kovasti, oli hiilihappoja maltillisesti. Ei tää nyt ihan merivedellekään maistu. Vuosi ja 5 kuukautta päiväykseen.

Raikas, kevyt, merivetinen, sopivan hapan.

Puolihuolimattomasta luin etiketin ja odotin mustaa gosea. 😁 No uudelleen kun luki niin selvis sekin. Hapanta ja maukasta runsaalla vaahdolla.

Hyvää hapanta,kaataessa vaahtoaa tosi paljon.Sadepäivän ratoksi.😎