Olutkätköistä viikon päätteeksi vielä mielenkiintoinen olut. Musta barley wine, jollaiseen en aiemmin muista törmänneeni. Kovin ristiriitaisia arvioita saanut, joten odotukset eivät tämän kohdalla olleet katossa, vaikka onkin Northern Monkia. Lasiin kaatui pikimusta olut kepeällä ja nopeasti katoavalla vaaleahkolla vaahdolla. Voisi helposti hämääntyä ja luulla imppistoutiksi. Tuoksu on makean ja ylikypsän hedelmäinen. Luumua, aprikoosia, banaania, rypäleitä ja reippaasti maltaisuutta barley wine tyylisesti. Tuoksua moitittu sekavaksi, mutta minusta ihan linjakas barley winen tuoksu. Maku on mielenkiintoinen, sillä tästä ei tiedä onko tämä lintu vai kala vai jokin muu. Tässä on nimittäin piirteitä niin barley winestä, black ipasta kuin imp stoutista sekä jopa quadrupelista. Maltaisuus barley winestä, paahteisuus kuin imp stoutissa ja makeahkot pienen katkeron omaavat humalat kuin black ipassa. Jälkipotku kuin lämmittävää quadrupelia olisi kurkkuunsa kaatanut. Ei varmaan mikään helpoin tapaus saada kiinni, koska on niin moniulotteinen hybridi. Mutta kyllä minä tästä tykkäsin kovasti. 4,2 👍🏻

Karamellia, lakritsia, kuivattua hedelmää. Liian makeaksi jätti suun.

Luotaantyöntävä ”tuoksu”, jossa ylikypsää banaania, märkää tiskirättiä ja maltaisuutta 🤢. Makupuoli onneksi hiukan petraa, ja tuhdin maltaisuuden lisäksi siitä löydettävissä kepeää paahteisuutta, lakritsia, hieman pähkinäisyyttä, lämmittävää alkoholia ja reiluhkosti katkeroa. Ei kovin tasapainoinen ja selkeästi trilogian heikoin lenkki.