Kevätpongaus aloitettu Hippiäisellä. Vaahtoaa runsaasti aivan tuloo Jylhänkosken kuohut mieleen.

Aika makea.

Meripihkan värinen ruraali sour maistuu hieman villihiivamaiselle kevytsourille. Happamuutta ja kirpeyttä on, muttei ehkä minun tarpeisiin.

Hyvin saatu perinteinen makeus vähän peiteltyä. Ei huono.

Kylläpäs kuohuu vaikkakin jääkaappi kylmänä avasin. Nopeasti vaahto haihtui. Ekaksi tuli mieleen et ompas pahaa, suu täynnä havun neulasia, mutta hetken järkytyksestä uusi suullinen ja kyllähän se ihan kohtuulliseksi muuttui. Makeutta katkeruutta ja hedelmiä, kuitenkin ei jatkoon

Muhkea ja tuhti ja sahtinen. Onhan tämä sentään sahtia. Väri punaruskea, vaahto pikkurillin paksuinen. Haju yllättävän hedelmäinen. Oikein hiilihapokas ja muistuttaa kotioluen makua. Tästä jää hieman alkoholin maku suuhun mutta muistan kun pienenä kossina noin 14v maistoin ensimmäisen kerran Lammin sahtia mehukanisterista. Nyt kun 17v on kulunut tästä niin täytyy sanoa että ammattitaito on ilman muuta kehittynyt ! Sahdin ystävälle ehdottomasti kokeilun arvoinen. 4/5