Mad Finn ja Mallassepät ovat Suomen Top5 (D/NE)IPA-kokkaajia joten collab kiinnostaa. Tässä mennään niin vahvalla kukkaisuudella, että piti oikein tarkastaa oliko tässä mainostettu jotain milkshake-pössistä. Ei ollut. Maistaessa ensimmäisenä tuli mieleen sitruksinen ipa, jota on aikansa hämmennetty hetki kesän makuisella tikkarilla. Makeus ei mene toki lähellekään milkshakea, mutta ei osu omaan suuhun täysin tämä. Siksi jää muutaman napsun siitä, mihin olisi voinut yltää.

Todella paljon poreileva, samea, haalean keltainen olut. Kukkanen on todella runsas, vitivalkea ja kestävä. Tuoksu hiukan pahvinen ja tunkkainen. Keskivahva, ehkä aavistuksen laimean suuntaan oleva runko ja tasapainoinen suutuntuma. Tässä ei oikein ole mitään mistä saisi kiinni : hedelmäisyys hyvin vaatimatonta, katkeroita ei ole kunnolla eikä kunnon makua. Lopussa alkoholi puskee aavistuksen läpi, mutta sitä ei voi plussaksi laskea. Jäljelle jää pliisu, hailakka, hiukan tunkkainen ja laiha tuotos. Plussaksi laskettakoon, että virhe- tai muita häiritseviä makuja ei pienen tunkkaisuuden lisäksi ole mukana ole joten kyllä tämän juo kunhan ei odota mitään laadukasta makuelämystä.

Sameaa westiä? Modernilta siis vaikuttaa. Pihkainen ja katkeroa löytyy. Tämä makeus tässä vähän häiritsee. Vaikea taistelu tästä tulee kun pitää yksikseen tämä tuhota.

Aavistuksen katkeramman puoleinen, hedelmäinen puraisu mutta jälkimaku on havuinen ja hieman keksinen. Vähän voltit puskevat läpi.

Hivenen rusehtavaan vivahtavaa,kullankeltaista ja sumeaa olutta ohuella vaahtohunnulla.Tuoksussa sitrusta,appelsiinia,makeita hedelmiä ja havuisuutta.Maku pehmeän sitruksinen,kevyen alkoholinen,karamellinen,kuivan makean hedelmäinen havuisella lisukkeella.Jälkimaussa alko maistuu ja tuntuu vähän reilummin mukavalla katkerolla höystettynä.

Hyvin raaka puraisu, räväkkä hedelmällisyys painuu makuhermoille napakasti, ehkä hiukan prossat lyö läpi jossain taustalla, ihan selkeää hedelmää ei tunnista, runko melko keskivahva, rajulla asenteella pantu dipa...ihan kelpo...