Siinä kohtaa kun nyt vasta ehtii korkkaamaan ns nurmikon leikkuu oluen, niin tietää päivän olleen pitkä ja ennakoimaton. Kerrassaan suloisen haalean keltainen ja täysin läpinäkymätön olut. Kaataessa tuntuu, että mukana olisi eräänlaista paksua soppamaisuutta. Tuoksussa on greippimäisyyttä ja sitrusta. Vaahto on nopea valkoinen kruunu joka katoaa nopeasti lasin reunoille. Mietitääs, joo selkeä greippimäisyys, veriappelsiinia, katkeroisuutta, havumaisuutta, keväistä metsää, neulasia, yllättävän kuivahko, appelsiinin kuorta, sokeriruokoa, sitrusta, passion hedelmää, jotain joka tuo mieleen koko päivän auringossa hengailun ja hento vivahde kauraa. Jännä miten kaura herää jälkimaussa vahvempaan rooliin. Nyt on käsissä tipa joka näyttää helvetin hyvältä ja makukin vie mennessään. Räty hei, miten niin Saksa on paska maa?