Melko eksoottinen. Ei varmaan nappaa itelle tuo paahteisuuden ja happamuuden kombo.

Odotin enemmän. Lakritsia ei juurikaan ja aika vetinen runko.

Pehmeä runko, marjaa on, happamuutta ei, lakritsi jää taustalle. Kellarinen kokonaisuus, aika maltaisen oloinen. Marjat maistuu, mutta ovat hankalia eritellä. Lakritsi pyörii siellä maltaiden jaloissa. Ihan ok kokonaisuus, jossa on kaikkea, mutta mikään ei nouse esiin. Kaipaa myös happamuutta.

Mallaskoski dark double berry sour. Tuoksussa on alkuun hiukan käynyttä marjaa. Sitten myös jotain muuta. Makeaa ei kuitenkaan suklaata. Ennemminkin ehkä englannin lakritsi. Kovasti vaahtoava tämä olut. Olisikohan pitänyt olla kylmempää kuin kellariviileä. 9 - 10 astetta. Maku taasen... Marjaisaa kyllä. Vienosti hapanta. Vähän pehmeähkö. Halutessaan voi kyllä erottaa käytetyt mustikan ja vadelman. Hapahkosti. Lakritsi taasen tulee hyvin hennosti esiin ja häviää myös melko nopeasti. Olut jättää suuhun hetkeksi hiukan suuta kuivattavan tunteen mikä kyllä häviää melko nopeasti. Viimeistään seuraavan siemauksen mukana. Ei huono sour ollenkaan. Itse odotin ehkä hiukan enemmän happamuutta, mutta tämä on ok. Ei pöllömpi.

Positiivinen Mallaskoskelta, kuvauksen mukainen. Happamuutta voisi kyllä olla enemmänkin, tämä lähes stouttimainen. Lakritsi kerrankin vahvaa.