Sormenleveyden verran mokkakahvinväristä aikanopeasti laskevaa vaahtoa erittäin tummanruskean valoaläpipäästämättömän oluen yllä joka tuoksuu makean kahvisen paahteisen maltaiselle ja maistuu kuivan katkerahkon kahvisen paahteisen tummasuklaisen lakritsisen kallioimarteisen lämmittävän maltaiselle, kolme ja kolmevarttia ylöspäin. PE: 24.10.26. Tölkitetty: 24.10.24.

Tumma ja paksun suklainen väri sekä varsin tumma suklaavaahto. Tuoksussa tummaa suklaata. Tanakka, mutta pehmeän paksu ja tumma kärki paahteisella maltaalla. Runkoon paksun imelää suklaisuutta. Jälkimakuun mentäessä pientä katkeruutta. Lopulta suuhun jää paksun suklainen ja maltainen maku.

Paahteinen rukiinen stout.

Jälkiruokana terävää, rukiista ja kuivaa imppiä. Kaipais pehmeyttä ja kermasuutta omaan suuhun enemmän.

Stones Imperial Stout ist satte 10.5 Volumenprozent schwer und gluckert als ölig schwarze Teergrube ins Glas. Äußerst hoher, endlos beständiger Schaum türmt sich auf - karamellfarben und sahnig fest. Die Nase wird verwöhnt mit Noten von Schokolade, Mokka, röstigem Espresso und likörigem, dunklem Dörrobst. Der Antrunk folgt und alle sichtbaren und erschnupperten Attribute bestätigen sich. Weich, dicht, ölig, likörig, röstig, aromatisch intensiv ohne jegliche Sprittigkeit - so und nicht anders braut man ein solches Schwergewicht. Wärmend breiten sich Schokoladennoten und röstige Kaffeebohnen im Mundraum aus und klingen lange nach - gefährlich den nächsten Schluck heraufbeschwörend. Kaffeebittere (45 IBUs) hällt die semi-lieblichen Dörrobstnoten permanent in Schach. Neben Gerstenmalz ist hier geröstete Gerste im Kessel. So klassisch und unscheinbar Stones Imperial Stout auch daherkommt - hier kann man ruhigen Gewissens die volle Punktzahl springen lassen! Sehr sehr lecker und überraschend perfekt!