Saisson on olutlaji, jota tulee välteltyä, koska se on liian usein... No, pahaa. Mutta tämä versio oli kyllä maukas! Happamuutta ja maltillista katkeruutta on pyöristetty kevyellä hedelmäisyydellä, runko kevyt ja notkea eikä yhtään tunkkainen. Maltilliset prosentit tekevät maulle oikeutta. Laatujuoma kerta kaikkiaan!

Vähemmän prosentteja, enemmän... Niin, mitä? Makua? Raikkautta? Happoja? Näitä kaikkia jäin kaipaamaan, joten ei ihan napakymppi.

Hanasta. Pihkainen, hieman pistävän hedelmäinen, aavistuksen ylikypsän puolelle menevää tavaraa. Suutuntumaltaan ihan ok mutta ei se pelasta muuten epämiellyttävän makuista olutta...

Olut on väriltään kullankeltainen ja vaahdoton olut. Tuoksu on sitruksinen sekä maltainen. Maku on todella tunkkainen, ja jos tässä oli jotain muuta makua se lähti heti pois kun tunkkainen ja pistävä maku tuli esiin. Faktahan se tämän panimon osalta on se, että tämä on pystyssä vain sen takia, että naapurissa on kaksi parempaa panimoa ja säälistä jengi käy hakemassa pullon tai kaksi tältä panimolta. Oluet ovat ok tyyliin viikko pullotuksesta sen jälkeen näille tapahtuu aina jotain ihmeitä. Luulisi kysyvän apua naapureilta miten tuotantoa saisi paremmaksi ja puhtaammaksi.

Maltainen, raikas ja hedelmällinen

Kullanruskea väri. Ei vaahtoa. Tuoksu hieman tunkkainen ja pistävä, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Maku on hienostuneen katkeroinen ja ensiluokkaisen dokattava. Lisää tällaista!