Hämmentävää ja tavallaan kiehtovaa, kuin joisi yhtäaikaa stouttia ja belgiä Schrödingerin olutmaistelukissan ominaisuudessa. Vahva hiilihappoisuus vie näin ollen valitettavasti osan mahdollisista pisteistä.

Kun hollantilaiset tai belgit lähtee tekemään muuta kuin oman alueensa oluita, on tuloksena monesti vähän hämmentäviä tuotoksia. Kuten tälläkin kertaa kun belgialainen pienpanimo on tehnyt oman versionsa imperial stoutista, mutta on selvästi käyttänyt siinä paikallista hiivaa. Lopputulos on, no mielenkiintoinen. Pullohan on paksua lasia ja shampanjakorkilla varustettu, vähän kuin olisi lambicia pullossa. Ja ihan syystä, hiilihappoa nimittäin piisaa, toisin kuin impeissä yleensä. Tuoksu on melko vaisu, hieman maitohappoinen. Maku on kirpeä ja hieman makea. Vähän sekoitus stoutia ja dubbelia. Jälkimaku on kuiva ja hyvin stoutmainen. Suuhun jää myös hieman kihelmöivä fiilis korkean hiilihappoisuuden takia. Ihan mielenkiintoinen kokeilu, mutta en ostaisi toiste.

Pas de petillance. Déçu