Ensinnäkin olisin halunnut maistaa mieluiten alkuperäistä rönöä, en mitään hienostettua. Ko. olut oli omaan suuhun vähän tunkkainen ja tuli mieleen kotikalja. Ei jatkoon itsellä.

Kyllä tämä hieman Käärijän tappion tuskaa lieventää. Onneksi on sen verran täyteläinen. Maku jää kielelle mukavan pitkäksi aikaa houkuttelemaan seuraavaa kulausta. Ihan reilu olut.

Maltainen, kevyen sitruksinen. Hieno historia, oluena kuitenkin varsin vaatimaton. Pisteetkin menee enimmäkseen historiikin puolelle.