Olut on väriltään samea, kuparinruskea ja vaahtoa kertyi sormellisen verran kun oluen kaatoi lasiin. Tuoksu on kypsän hedelmäinen. Maku on maltainen, kypsän hedelmäinen, sitruksinen sekä hivenen karamellinen. Kevyt runko, mutta silti on mukavasti makua

No niin no.

Mallasvetoinen, pehmeämpi kuin 2.0

Keskiverto kaikinpuolin.

Oppiva olut mennyt selkeästi sameampaan kevyen trooppiseen suuntaan, itse en hazyjen ystävä ole. Trendiä seuraava maku jossa myös panimon ominainen vivahde mukana.

Kuullut jotain juttua näistä ns. oppivista oluista, joten pakkohan se oli ostaa kun sellainen kaupasta löytyi... Pihkainen ja toffeinen. Havuisuutta rohkeasti. Hedelmistä esiin ainostaan astuu greippi ja sitrus. Katkeroisen kuiva jälkimaku, joka kuivattaa suun pitkäksi aikaa. Perinteinen ipa, jossa makeat hedelmät on vain kaukainen ajatus. Pienellä fiksauksella tässä voisi olla kelpo aihio...

Paksua esimerkillistä hyvin pysyvää vaahtoa. Väri meripihkan värinen ja utuinen. Tuoksussa makea karkkimaista mallasta, paahteisuutta, raikkautta, kaakaota. Tuoksu on aika kiva. Maku on aika mallasvetoinen mutta puhdas ja suht raikas. Rapsakka humala puraisee ja maistuu pitkään. Tästä tulee mieleen vanhan liiton Britti IPA. Pieni paahteisuus. Ei tämä huonosti ole tehty. Paljon parempi kuin edellinen versio. Pieni hedelmäisyys, pihkaa ja havua. Aavistuksen sitrusta. Vanhan liiton perus IPA.