Hyvä sour runko, itse olisin kaivannut enemmän raparperia

Kotikutoisen makuista, ei riittävästi raparperia, enimmäkseen häiritseviä sivumakuja.

Semihazy, yellow beer with oppressed carbonation creates a fluffy cloud-white head. The foamy cap reaches one finger and starts shrinking immediately to a faint lace ring. The scent is quite narrow: sour apple and a bit of rhubarb lie lazily on the wheaty bed. Not very inspiring anyway. The same elements float in the taste. Interestingly, I'm getting more apple and apple peel than rhubarb albeit the latter isn't absent either. The wheaty side can't be missed on the tongue. The body is light. The finish travels along the known path. The final journey takes a while. The mouthfeel is light, medium-tart, dry and drying. It's also juicy but unfortunately quite simple and lackluster. Characterless, to be honest.

Samettinen vaalea 2 sormen paksuinen vaahto kullan värisessä sameassa, virkistävässä ja kuivaavassa oluessa. Hapan juuri niinkuin raparperin olettaakin olevan, pientä katkeruuttakin löytyy mutta jälkimaku sitten onkin yllävän pehmeä. Marjamainen.

Tuoksussa raparperia, karviaista ja hieman mallasta. Keskitäyteläinen ensipuraisu. Mukavan kirpeä ensipuraisu. Raparperia ja sitruunaa. Voikeksistä mallasta ja hapanta herukkaa loppua kohden. Näpäkkä.

Raparperin voimalla saa näköjään ihan kelpoa hapanolutta taiottua.