Se tunne kun rankan työpäivän jälkeen sua odottaa uunituore Mobilisti ja brasilialainen mehuolut. Tölkin avautuessa tulee jännä tuoksu, ei nyt paha missään nimessä mutta voisi olla vaikka ylikypsä mango tai no ainakin hyvin ylikypsä hedelmä. Vaahto asettuu lasin pinnalle parin millin matoksi, väriltään olut on hieman sameahkon kellertävä. Nyt on kypsän hedelmäinen ote maussa, aika raskaat veet taisi kaatua tänään lasiin. Huh mikä volyymi voimakkuudessa. Todella kypsä greippimäisyys tanssii kielellä alkoholin säestäessä tahtia. Appelsiini ja sitruuna liittyvät myös tanssiin mukaan, kypsinä tietty. Johtuisikohan kypsyys siitä, että ovat väsyneitä alkoholin sooloiluun? Kivasti tämä lämmittää poskia. Aika raakaa menoa ensikulauksesta lähtien. Tämän jälkeen maistuu ainakin lasillinen vettä, sen verran kovaksi makumaailman meno yltyy. Jännä pehmeyden kutsu soi siellä jossain taustalla, tulee mieleen jotenkin kauramaisuus. Taustalla myös ananasta ripaus. Outo mielleyhtymä tulee myös omenamehuun sekä banaaniin. Eihän tästä kohta puutu kuin kirsikka. Aika kovaa kamaa, ei huono mutta vähän tuo alkoholi häiritsee. Tämä kyllä paranee lämmitessään. Alle tunnin tämä ei lasista katoa, tämä kertoo ehkä silti enemmän rauhallisesta ja arvioivasta siemailusta kuin siitä, että tämä olisi kauheaa tärpättiä.