Snookerin MM-finaalin kylkeen 22.2. tölkitettyä The Veiliä. Samalla juhlistan viime viikolla pöllityn pyöräni löytymistä. Oli lähikaupan edessä. Ilmeisesti oli unohtunut auki, kun ei mitään murtojälkiä. Jotain alkoivat kaupan edustalla parveilevat pultsarit länkyttämään, mutta en jäänyt kuuntelemaan, että ei tule ruumiita. Joisivat hekin näitä parempia, niin ei olisi varaa koko aikaa olla kännissä. Ugh olen puhunut ja siirryn olueen. ULKOASULTAAN olut on sameaa Jaffan keltaista ja siihen nousee pienikuplainen valkoinen vaahto. TUOKSU on makean hedelmäinen. Mandariinia, ananasta, mangoa, greippiä. MAKU jatkuu hedelmäisenä, mutta itseasiassa oluen kuvauksessa kerrotulla purkkaisella twistillä. Mangoa, greippiä, mandariinia. Pientä kermaisuutta ehkä taustalla. Jälkimaussa tuo purkkaisuus nousee selvimmin esille. SUUTUNTUMA on keskitäyteläinen ja hieman pistelevän poreileva. Oikein raikas DIPA. Jälkimaun purkkaisuudesta en kyllä niinkään välitä, mutta ilmeisesti haettu ominaisuus.