Vähän kovempaa tipaa vaihteeksi lasiin. Tämän jälkeen puuttuu vielä se ddh ghost, ehkä sekin vielä joku päivä 🍺 Tuoksu on todella fresh, kuivahumalainen & sitruksinen. Miellyttävä. Kuohkea ja täyteläinen, pehmeä suutuntuma. Sitrus ja rypälevetoinen selkeesti, vaikka myös trooppisempaa hedelmää on tuoreenoloisena mukana sopassa. Ihanan kuivaa ja hapanta sitruksien ja rypäleisyyden tykitystä. Todella raikas ja mukavan juotava, vaikka onkin täyteläinen ja runsasmakuinen. Mukavan vahvasti tipaksi, tässä kutittelee lopussa kuiva humala sekä katkerot ja loppukarkeloissa heiluttelee lusikkaansa vahvoin ottein myös Mr. Nelson. Kivasti tavallaan tuonne dipa -puolelle kallellaan oleva. Alko täysin piilossa, vaikka vahvalta tuntuu tietenkin. Helposti yksi parhaista maistamistani tipoista tähän mennessä 🍻

Eilen maistetun DDH Ghost In The Machinen iso veikka testiin vielä samalle vkl.Ettei pääse vertailun vuoksi aika väliin 😅🍻. Hhmm... Selvästi vähän runsaampaa ja ehkä vähän vielä öljyisempää,mutta ei ehkä niinkään terävästi leikkaavaa kuin pikkuveikkansa🤔. Tässähän on omat lemppari humalat muuten työn touhussa.Citra,Nelson ja Galaxy hiukan tämä vaikuttaa kyllä enemmän Citra painotteiselta,mutta eipä sekään onneksi huono humppa ole.(#nelson😅) Ohan tämä kaikin puolin "iso olut" mutta silti helpohkosti juotava,eikä muuten sorru monen Tipan tapaan sellaiseen makeudella pelleilyyn vaan pysyy,ehkäpä jopa avistuksen Dipamaisena enemmän🤔. Mangoa,appelsiinia,sitruunaa ja rypälemäistä kuivempaa otantaa,mikä muuttuu aavistuksen greippisempään suuntaan loppua päin. Hieman aikaa ottava ja happea kaipaava Tipa sieltä kuoriutuu,pikku hiljaa tässä makustellessa.Nelsonkin alkaa 😉 pikkuhiljaa enemmän alun Citra dominoinnin jälkeen. 😎🍻✌ (tötsätty 2.12.21 / pikkasen reilu 5viikkoinen) juonti hetkellä.

Tölkitetty 11.12.2020 ollen nyt päälle 6 viikkoista. Ensihavainnot, hyvin tuhti tapaus maultaan, karkea ja nielussa tuntuu lämpöä alkoholin ollessa myös maussa rajoilla tulla läpi. Syvä happaman kuivakka sitruunaisuus, reipas ylikypsempi mehuisa trooppisuus (appelsiinia, mangoa, ananasta), pehmeää maltaisuutta ja pellettisempää tiukkaa vihreyttä. On tässä sellainen tietty raakuus volttien kautta mukana, joka alentaa pisteytystä. Hienoinen alkoholi taustalla ja tiukka runsas katkero. Ok trooppisuus, jota olisi voinut olla enemmän.

Eilen maistelin upean DDH Ghost In the Machinen, nyt lasiin kaatui Holy-versio, jossa Humalina Nelson, Galaxy sekä Citra Cryo. 11 pinnainen TIPA siis kyseessä ja tölkkiin tämä on mennyt 11. joulukuuta. (Viisi viikkoa sitten). UT 4.53 lupaa odottaa herkkua. Täysin samea ja keltainen olut. Voimakas, trooppinen ja tuhdin humalainen tuoksuherkku. 😍 Eiliseen Citra-tykitykseen kun tätä vertaa, tässä on makeampi ja kukkapeltoisempi tuoksuprofiili. Maku on kyllä täysin odottamaton. DDH Ghostin tyylinen hapan ja sitruksinen voimajuoma onkin nyt hieman makeampi ja samalla myös karvaampi, kitkerämpi. Suutuntuma on paksumpi kuin DDH Ghostissa (ehkä vehnäpohja syynä) ja alkoholisuus on vain hieman esillä ja heräilee vasta oluen lämmettyä. (Ei kuitenkaan liiaksi kuin vasta aivan lopussa) Ei helppo olut. Todella tuhti pläjäys. Hidasta nautintoainetta, mutta ah, niin laadukasta. Ei toki eilisen superherkun arvoinen, mutta silti. Hyvä olut. Todella hyvä.

Siirrymme sitten illan pääesiintyjään. Tänään hän on Parish Brewingin Anniversary- olut, nimeltään Holy Ghost. Tämä on siis heidän Ghost In the Machinesta hieman päivitetty versio. Olut on kasvanut 11% Triple New England IPA:ksi, ja humalina häärivät Nelson Sauvin, Citra Cryo ja Galaxy. Olut myytiin sekunneissa loppuun joulukuun puolessa välissä olleessa julkaisussa. Tölkitetty 11/12/20, joten ikää tänään päivän päälle 4 viikkoa. Olut kaatuu lasiin mahtavan pirteän keltaisena, ja todella paksun samean mehuisana. Pinnalle nousee reilu sormen korkea vaahto hetkeksi. Tuoksu on erittäin miellyttävä ja raikas. Runsasta appelsiinia, mangoa, persikkaa, papaijaa, passionhedelmää ja kiwiä. Pientä makeutta ja runsasta humalakäpyisyyttä. Maku on tuhti ja runsas. Aluksi aavistuksen hapanta appelsiinia ja kevyttä ruohoisuutta. Sen jälkeen maku kääntyy hivenen makeamman hedelmäiseksi. Jälkimaussa on runsaasti humalakäpyisyyttä ja kuivahkoa yrttisyyttä. Suutuntuma on järjettömän paksu, ja alkoholin pystyy kyllä aistimaan. Se ei kuitenkaan häiritse. Tässä toki on kyseessä 11% TIPA, joten paksuutta ja voimaa riittää. Olen silti sitä mieltä, että heidän DDH-versio Ghost In the Machinesta on parempi raikkautensa takia. Tämä on tälläinen hitaaseen nautiskeluun sopiva lämmike enemmänkin. Paranee huomattavasti lämmetessään, ja makuprofiili pyöristyy mukavasti.