Nyt jo ikääntynyt. Täysin samea, hieman kellertävä ruskea, ohutvaahtoinen, vahvan troopoisen hedelmäinen tuoksu. Neipa monelta kannalta. Tuoksussa passionia kiinteitä meloneita, sinistä marjaisuutta, ohraisuus tuoksuu myös. Maku yhtä aikaa kirpeä, hedelmäinen ja maltainen. Hiiva maistuu mukavasti. Kirpeys vihreän omenan kaltainen (reilun hapan), hedelminä maistuu persimon, persikka ja kumkvatti. Mallaspohja (yksinkertainen, mutta) toimiva. Mukavan reilut maut. Greippi pyöristynyt makea miksi hedelmiksi. Ripaus kuitenkin on. Lakkaa lopussa reilusti, myös pihlajanmarja nousee. Ananas myös selkeänä. Vaikka on vähän likaisen näköinen, on mukavan makuinen. Vanha nimitys ohrapirtelö sopii tähän, makua ja hedelmää on, mutta samalla paksua olemusta ja mielenkiintoista raikkautta. Oma tuotos, mutta on vaan kehuttava. Hyvä bisse ainakin siihen nähden, mitä iteltä odottaa. No omaan makuuhan näitä tehdään.

Oisko nyt noin kolme viikkoa pullotuksesta, ensimmäinen arrvio uudesta IPA-viritelmästä. Yhden sormen nopeahko reunoille kerrostava vaahto. Utuinen oranssiin hieman taittava ruskea väri. Tuoksu mielenkiintoinen. Luumua, mausteita ja banaania. Katkero vahva heti alusta, mutta nektariini, suopursu (mieto lakritsi), marjaisuus ja mandariini valtaavat makualaa. Kielen päässä kevyt kutina. Havuisuutta ja katajaa. Kevyesti rahkainen. Lakka nousee taustalta vahvaksi. Jälkimaku pehmeä ja jää janoamaan seuraavaa huikkaa, havuisuus leijailee. Greippi nousee kevyesti takaa happojen kanssa. Ei niin greippinen kuin haettiin, mutta alun pyöreä hedelmäisyys ja marjaisuus mainio. Toimiva kokonaisuus.