One of my earlier stouts. Was absolutely amazed for the first half of the bottle. Just remember the flavor becoming a bit much before all 22 ounces were gone. Need to revisit Lost Abbey’s stuff. I’ve been out of the beer game for over a decade. But they always had really adventurous brews

Viime viikolta. 2020 versio. Pullotettu:? Lämpötila:? Musta olut, paksu tekstuuri. Kuohkea, pitkäkestoinen vaahto: 4,25/5 Tuoksu viinimäisen hedelmäinen, suklainen, hitusen jopa vadelmainen. Kivat käymisaromit selkeästi. Vähän ronskimpi voisi kuitenkin olla tähän vahvuusluokkaan: 3,75/5 Suutuntumaltaan todella jykevä. Paljon alkoholia, melko runsas katkero. Ison oluen tuntuinen, mutta vielä vähän raaka: 4/5 Maku on tyylikäs. Alkoholia tulee esiin paljon. Sen kaverina kahvia, suklaata ja ikääntynyttä hedelmää: 11,5/15 Hyvä Imperial stout ja vaikka olut kaikenlaisella jännällä hedelmäisyydellään tuntuu ikääntyneeltä, niin siltikin tulee fiilis että kypsytys voisi tehdä paljon paremmaksi tätä. Varsinkin se voisi tasoittaa alkoholin potkua ja tuntuvaa katkeroa: 15/20 =38,5/50

Musta, tummahko ruskea vaahto. Makeaa, suklaista maltaisuutta tuoksussa. Lämmettyään rusinaakin löytyy. Pehmeä kärki, makeaa sekä melassista paahteisuutta. Hieman tammisuutta mukana. Paahteinen runko on täyteläinen, joskin hieman ujohko, mutta kulmikas. Tässä lisäikä tekisi ehkä hyvää ja lisäisi pyöreyttä. Jälkimaussa mukavaa suklaista makeutta ja paahteisuutta. Kova kokonaisuus, mutta ehdottomasti kellaroitavaa näin 2020 versiossa.

Pidemmän aikaa kellarissa ollut IS. Juodaan alta pois. Komella vaalean ruskealla vaahdolla varustettu pikimusta olut. Aika perinteistä aromimaailmaa tarjoilee tämä imppi; paahdettua ohraa, kahvia, tummaa kuivahedelmää, tummaa kaakaota ja karamellia. Maku on paahteinen, aavistuksen kitkerä, kaakaoinen, tumman suklainen, paahteisen karamellinen, hienoisen savuinen ja kuivahedelmäinen. Katkeroinen ja kuiva lopetus. Keskivahva runko ja kuohkea sekä runsas hapotus.

Tuoksussa paahteista mallasta, kahvia ja hieman kaakaota. Maussa samat aineet, jälkimaussa paahteinen mallas ja kahvi tulee erittäin hyvin esiin. Makeutta on, mutta myös kitkeryyttä. Suutuntuma voisi olla paksumpi, mutta menettelee. Hyvää perus IS:ia, pullo koko tosin on niin iso, ettei toista tee mieli ihan heti.

OLUT: Serpent’s Stout PANIMO: The Lost Abbey OLUTTYYPPI: Imperial Stout MAA: Yhdysvallat VAHVUUS: 11,0% VÄRI (EBC): Kastanjanruskea (86.0) KATKEROT (EBU/IBU): 55.0 TUOKSU: Yllättävän maltainen, hieman lehtoinen, paahtokahvinen. Perinteinen. VAAHTO: Kauttaaltaan tiivis ja mikrokuplainen. Helposti neljän sormen mittainen, sokerikiteinen, erittäin kermainen. GREY'S VIEW Ensipuraisu on klassista Imperial Stoutia. Mauissa runsaasti mallasta, paahdettua kahvipapua, hieman suklaata, noki häiveisyyttä, fariinisokeria ja vienoa - kokonaisuutta keventävää - kukkaisuutta. Suutuntu on runsaan kermainen, herkästi kuohuvan hiilihappoinen. Runko jää kepeän pyyleväksi. Koneöljyä ei tästä löydy. Jälkimaussa kevyen kuivattavaa mallasmaista rouheisuutta, jauhettua kahvia, kepeän kukkaisuuden jatkaessa vienona taustalla. Simppeliä, klassista ja helppoa. MUUTA MAINITTAVAA: 0,75l pullo on ylimitoitettu tälle oluelle. Erittäin kelvollista ja äärimmäisen tarkasti työstettyä kokonaisuutta, mutta hieman jää tässä kohtaa itselle jo koetun oloiseksi. Hyvä esimerkki laadukkailla aineksilla tehdystä Imperial Stoutista. Pitkään iltaan helppoa nautittavaa. CURRENTLY LISTENING Alice In Chains - Man In The Box (LIVE)