Jättebra, denna dricker jag gärna igen

Työviikon, treenikauden viimeisen kyykkytreenin ja saunan jälkeen olutta. Pitkästä aikaa belgialaista tummaa. Ja kyykkyosion vikaan sarjaan otin vielä oman ei-varuste-kyykky (raaka?) sarjaenkan eli 2 x 170 kg. ULKOASULTAAN olut on mustaa ja siihen nousee luonnonvalkea vaahto. TUOKSU on paahteinen, nokinen, turpeinen, puinen ja kevyesti viskinen. MAKU on pehmeä, kuiva, mutta melko pyöreä. Paahteisuutta, tummakahvisuutta, anista, savuisuutta, turpeisuutta, havuisuutta ja vähän viskiä. Alkoholi ei maistu juuri läpi. SUUTUNTUMA on keskitäyteläinen+ ja pehmeän poreileva. Oikein maistuva ja laadukas tynnyrikypsytetty imp stout.

Struisea auki mettästelypäivän päätteeksi, Black Damnation 03 olkoon alkuillan kuski. Lasiin kaatuu musta olut, joka valon edessä läpäisee tumman punertavanruskeaa lävitseen. Vaahto on suklaamoussen värinen, isohkon sekakuplainen mutta hyvin säilyvä ja lasin kylkiin lujahkostikin tarrautuva. Tuoksu on ehdan belgin olemuksella varustettu hiivaisella makeudellaan ja stoutteihin ympätyn voimakkaan tumman yrttisen, aniksisen ja kukkaisen käyneen terälehtisen sinfoniaa. Viskitynnyrin pehmeys ja hento vaniljan mausteisuus on saatu hienosti pyöristymään pohjaväriksi, turpeinen ja savuinen puoli on hyvä lisä paahteiselle maltaalle, josta kyllääntyy myös limppumaista makeutta. Ylikypsä hedelmäisyys tulee esiin paksuna hilloisuutena ja tahmean, tumman siirapin karamellisyytenä. Vieno parfyymimainen twisti raikkaamman marjaisuuden kanssa tuottaa väkisin mielihyvää. Maku on alkuun niin turpeinen, että vaatii taas hetken totutella. Hiljokseen alkaa avautua savuisen pehmeä, tuhdin tynnyrinen ja ylikypsän paahdetun hedelmäinen maisema, jossa myös tumman yrttinen puoli on runsas ja laaja-alainen. Maltaisuus on paahteisuudeltaan runsasta ja tumman leipäisää, karamellinen siirappisuus luo mukavasti hapokkuudellaan vastapainoa tynnyrin savuille. Belgihiivainen puoli antaa potkua ja makeutta, myös tummaksi katajanmarjaksi koontuva metsäisyys pehmentää menoa. Jälkimaku savuisan viskinen, lempeän jalojuomainen mutta ylikypsän hedelmäinen, yrttinen ja hilloisen makea. Suutuntuma keskitäyteläistä parempi, hapokkaahko ainakin alkuun, pitkäliukuinen. Tätä saa kuoria hiljalti auki ja tutkia mitä alkaa löytyä. Alkujaan raa'an oloinen olut vaatii muutaman hörpyn ja happea lasissa, sitten aukeaa asiat joiden takia Struisea voi vaan kehua. Simply; hieno olut.