Ompas täyteläisen makuista, vahvaa kahvia, vaniljaa ja tummaa suklaata.

Toinen mokoma heti varastosta Põhjalaa. Vauhtiin kun pääsee, niin kerrankin kaksi samalta panimolta putkeen. On tässä Other Halfiakin, joten hiukan odotusarvot lisääntyy. Lasissa mustanpuhuva olut, valon edessä taittelee punertavanruskeaa lävitseen kevyesti reunoja pitkin. Vaahto on sievän suklaanruskea, pitsinen ja tasaisen pysyvä ohuehko lautta nesteen pinnalla. Tarttuu kevyesti sinne ja tuonne lasin reunoihin huvetessaan. Tuoksu on yllättävän raffi, ei antele kuin mitä tälle kuuluu, mutta hienosti sen. Paahteinen, kermaisen pehmeä kahvisuus ja tuore papuisuus sivelevät omaa puoltaan. Toinen, eli paahteisuus ja tummuus maltaalta ovat lempeät, mutta sopivan jyrkät kokonaisuuteen, rukiisuus esiintyy edukseen ilman mämmisyyttä. Vaniljaisuus on jotakuinkin hieno, mutta ei tahdo yltää tarpeeksi ylös. Makean tumman hedelmäinen ja marjainen, vaikeasti eroteltava puoli pitää hiukan muuta allaan. Kuivahkon hiilinen, tamminen puoli taasen tukee balttista vahvuutta. Odotettavan, mieluisan jyrkkä tuoksu hyvällä twistillä. Maku jatkaa mukavasti edeten kumminkin mukanaan suklaakastikkeinen pehmeys ja lakritsinen makea kovuus, hiukka suolainenkin viba mukana. Kahvinen puoli on tässä kyllä hieno; tuoreen papuinen, samalla erinomaisen paahteinen ja selkeä. Vaniljaisuus on kermaista, mutta myös mausteisen voimakasta. Maltaisuus on hyvin kova luonteeltaan hiilisenä ja jyrkän tumman maltaisena, liittyen tuohon suolaisen oloiseen tuuttaukseen. Hedelmäisyys tuo vastapainoa, mutta jättäen raffin puolen pitämään karkeaa kauneutta esillä. Jälkimaku maltainen, kahvinen, paahteinen, vaniljainen. Suutuntuma melko täyteläinen, keskihapokas, hitusen tahmaava ja käyskentelevä. Mielestäni tämä on juuri mitä Baltic Porterin pitääkin olla; synkkää, myrskyistä syysyötä ilman makeutta. Vanilja antaa tälle mahtavan tunnelman kylkeen, kahvi on valittu jopa liian hyvin tähän kokonaisuuteen. Vaatii varmasti mieltymystä, mutta itselleni tämä on mukavan pitkään nautittava.

Synttäriolueksi valikoitui Põhjalan ja Other Halfin yhteistyönä pantu tumma herkku. Tuju alkoholin haju mikä peittää muut aromit alleen aika tehokkaasti. Lakritsia, vahvaa paahteista kahvia, vaniljan pilkahdus erottuu. Maussa alkoholi ei enää tunnu yhtä vahvasti ja muut edellä mainitut maut erottuvat paljon selvemmin. Voisin vielä lisätä makulistaan tumman suklaan. Tämä oli ihan kelpo kamaa vaikka ei 4:n tähden kerhoon ylläkään.

Tsjai. Ompa tuhti. Vaniljan ja kaffen liitto.

Erinomainen porter, vahvasti kahvin ja vaniljan makua.

J’ai connu bien meilleure porter (notamment chez omnipollo). Ici, ce qui ressort majoritairement est l’alcool. Goût de vanille inexistant. Café brûlé en fin de bouche.