Decadentin mausteilla pumpattua tupla ipaa. Tölkityspäivämäärästä ei mitään käryä. Luultavasti jokseenkin vanhaa. Tuoksu metsämansikkainen, vaniljainen, ujohko kaneli. Dänkkinen, mansikkainen ja alkoholi pienellä lämmöllä hönkii läpi, myös pienehkö vaniljaisuus nostelee nuppiaan. Eipä tämä mitään makujen sinfoniaa tarjoa, melko tasapaksua, eikä loppukatkerokaan ole tarpeeksi miehekäs.

Jatketaan siis jälkiruoka ipoilla. Tätäkään ei ole kukaan aikaisemmin Pintiin arvostellut. Olut on meripihkan värinen ja siihen muodostuu valkoinen vaahto. TUOKSU on mansikkainen ja kanelinen. MAKU jatkuu mansikkaisena ja kanelisena. Vähän myös sitruksista katkeroa varsinkin jälkimaussa. Loppumaussa hieman turhaa karvautta. SUUTUNTUMA on keskitäyteläinen ja sopivan hiilihapotettu. Hieman perinteisempään kallellaan oleva ipa jo tämä. Ei kovinkaan raikas ja ehkä alkukesä ei ollut tälle oluelle se paras sesonki. Talvella toimisi paremmin. Hieman karvas. Hyvä yritys kuitenkin.