Messinkinen korkki. Etiketissä utuinen laiva, reserva 2018 ja bourbon. Ruskeaa vaahtoa ei oikein muodostunut lähes mustan juoman päälle. Niukasti hapokas. Salmiakkinen, palanut. Bourbon säväyttää taustalla.

Pannepot reserva 2018, bourbon barrel aged. Pullotettu 22.7.2020, reilut kaksi vuotta kypsynyt pullossa. Tuoksu on imelän maltainen, kuivahedelmäinen ja viskisen alkoholinen. Maku mukailee näitä. Hiukan belgihiivaa mukana, kypsää marjaisuutta myös. Bourbonia on mukana kokonaisvaltaisesti, mutta kuitenkin kevyesti. Se on siellä, pehmeänä, vähän nurkan takana, mutta tuo kokonaisuuteen persoonallisen ilmeen. Pientä vaniljaa lopussa. Hiilihappoja sopivan vähän, suutuntuma on kevyehkö, mutta riittävä kannattelemaan kokonaisuutta. Odotuksia parempi jopa, heittämällä parhaita tynnyröityjä belgi-oluita mitä on vastaan tullut. Huom! Tätä olutta on arvosteltu Pintissä ainakin kolmella eri nimellä.

Abt étrangement aqueuse... On ressent les notes de caramel et de céréales caractéristiques des abt. Le vieillissement aussi se ressent. Mais ça semble assez faible. Ma bouteille a un défaut ou?.... A réessayer. En attendant note moyenne. Edit: après ouverture d'une 2nde bouteille, on retrouve les mêmes arômes mais un peu plus puissant. On aurait affaire a un problème de la gamme ?

Mustaa tervaa. Alkusiemaus paksun hapan. Hieman terävä avaus, paahteinen ohra, lakritsaa ja ylikypsää luumua, mämmitausta ja siirappia. Kroussi kokonaismaku. Kitalakeen ja kielenpäälle kiteytyy tiukka makupaketti, hedelmäisyyttä ja havuja, kireyttä ja paahdetta yhtäaikaisesti. Pitkä jälkimaku... monipuolinen ja hidas olut, jota maistelee mieluusti. Paljon on pakattu tähän, hieno olut on, mutta viimeinen ihastuminen ja tyylikkyys puuttuu.

Pannepotin Reserva vuodelta 2018 esittäytyy 😎🍻 loskaista torstai iltaa piristämään 😅. Tuoksussa tammitynnyröintiin päin osoittelevaa tummempaa maltaisuutta.Myöskin osittain pehmenemään lähtenyttä puolikuivaa hedelmäisyyttä. Suutuntuma on pyöreän pehmeä,keskitäyteläinen ja samalla yllättävänkin keveän oloinen.Sellaista pikkuriikkistä alkoholin lämmittävää tuntua huomaa tämän kurkusta alaspäin lasketellessa.Alkoholi ei silti maistu laisinkaan lävitse tässä. Maussa tammitynnyrisyys on selkeää,vähän siihen jälkimainingille myös bourbonin vivahdetta myös asettuu.Maltaisuutta puskee myös jännästi karamellimaisella kuivemmalla tummien hedelmien työnnöllä.Karamellisointiin viittaava maku ei silti ole yhtään makea.Vaan enemmän jotenkin jännästi vähän kypsemmän (kuivan) omenainen ja Calvadosmainen😋. Aikas pirun kiva ja maukas ööli kyllä,pitänee ostaa lisää Pannepottia🍻.Tyyleinäkin nämä Strong/Old/Scotch Alet ovat nyt ruvenneet enemmän kiehtomaan 😎🍻👊

Exemplaire mis en bouteille en juillet 2020. À l'oeil, une belle robe brune rappelant un bon Espresso italien. Pas de mousse, mais un voile brumeux couleur crème en surface. Au nez, un léger parfum de chocolat noir. En bouche, à la première gorgée, des saveurs pleines de café et de pain d'épices. Amateurs d'effervescence prononcée, passez votre chemin ! En second les arômes de céréales grillées et le bourbon qui a imprégné le fût dans lequel cette Pannepot a vieilli. Pour finir un arrière-goût revenant sur le café en y ajoutant l'orge torréfié. Un savant équilibre entre la dark strong ale et la barley wine, à laisser vieillir dans un coin de sa cave et à (re)déguster lentement !

De struiselta yksi tummempi belgiolut perjantai-iltaan. Pannepot Reserva 2018, toinen kyseisen sarjan olut allekirjoittaneelle, viimeksi taisi olla special reserva. Tämä versio bourbon-tynnyrissä kypsytetty. Muistuttaa aika paljon edellistä maistamaani Pannepotia. Siirappista ja limppumaista makeutta, rusinaa, luumua, belgihiivaa, hieman hapanta rypäleisyyttä ja kivasti tammisuutta. Bourbon aika miedosti esillä, lämmetessä maussa kohtalaisesti. Suussa lämmin, hitusen hapan ja melko paksu, välillä meinaa kääntyä hieman tahmeaksi. Alkoholi lämmittää, mutta muuten piilossa. Hyvä, tumma ja vahva belgiale taas Struiselta, mutta jotenkin jää aavistuksen vaisuksi. Kaipaisi ehkä vielä kypsytystä.