Syksyn tullen aivan priimaa.

Todella pehmeä ja maukas stoutti!

Mytologiaoluet, osa 3. Ennenkin olen tätä maistanut muuan vuosi sitten. Tummaa, valoa vasten tummanruskeaa nestettä. Tummanruskea vaahtopää nousee mukavasti mutta haihtuu melko nopeaa. Tuoksu on maltainen, viskinen ja tynnyrinen. Maussa on reilusti tummaa maltaisuutta ja reilusti suklaisuutta. Vahva savuinen viskisyys nousee loppupuolella esiin voimakkaasti. Samalla tynnyrin aromit pääsevät hyvin esiin. Lopussa myös sitruksista pistävää happamuutta. Kokonaisuutena varsin kuivahko ja tuhdihko. Kiinnostaa myös banaanikärpäsiä.

Pikimusta ja vaahdoton olut. Tuoksussa runsasta paahdetta, nokea ja makeaa vaniljaa. Suutuntuma on paksun pehmeä ja lähes hapoton. Maussa jatkuu runsas paahde. Nokisuutta, tuhkaisuutta ja tervaisuutta, sekä hentoa savua. Siirappisuutta, viskimäisyyttä ja puumaisuutta. Terävähköä alkoholia, makeahkoa vaniljaa ja tahmeaa limppuisuutta. Puumaisuutta, kevyttä pähkinäistä rasvaisuutta ja havuisuutta. . Todella tuhti ja täyteläinen imppi, johon tynnyröinti on tuonut juuri sopivasti viskin ja tynnyrin aromeja. Tasapainoinen ja pehmeä. Todella maukas.

Sysimustaa, vähäinen vaahtokin oranssinruskeaa. Tuoksussa paahteisuutta ja muskattia. Ihanan tuhti, öljymäinen vain vähän kirpakka. Samettisen soljuva ja tyylikäs. Katkeruus ja paahteisuus yhdistettynä makeuteen tuo mielehen lakritsan, jota tähän on käytettyki. Pähkinäisyyttä ja muskattimaista viinimäisyyttä on, jota alkoholi lämmittää kivasti. Edelleenki tykkään jotta on Mallaskosken paras olut. Kaks vuotta jemmattu jättipulloki löytyys, jota olis kiva verrata tähän, mutta toiste..

Tummaa. Paahteinen tuoksu. Paahteinen mallas, kahvia ja tummaa suklaata.