Oikein hyvää. Wylam on kyllä mainio panimo. Mehuisa ddh IPA. 3.9

Lähes 3kk vanhaa. Semi ok

Reilusti humalaa, hieman ehkä karkeahko, ei niin mehuinen kuin odotin.

PE 1.5.2019, joten lienee tölkitetty kymmenisen viikkoa sitten. Täysin samea oranssi mehuisan näköinen. Tuoksussa on hedelmäisyyttä ( mango, aprikoosi), mutta vahvemmin sitrusta, greippiä ja havua. Maku on kuivan katkeran havuinen, sitruksinen. Oisko paras terä jo mennyt ohi. Hedelmäisyyttä on kuitenkin mukana vaatimattomammin. Jälkimaku on tymäkän katkera ja kuiva. Suutuntuma on mehuisa, liukas, melkein hiilihapoton ja keskitäyteläinen. Sitrus/ greippivoittoinen DDH IPA, jossa kuivahumalointi tulee esille vahvana.

Wylamin ja Whiplashin collab DDH IPA, josta osa ei ole tykännyt ollenkaan, ja osan mielestä on ollut ihan hyvä. Mitään huonoa en ole kummaltakaan panimolta vielä maistanut, joten toivotaan ettei tämä tee siihen poikkeusta. Parasta ennen on 01/05/19, joten olisikohan noin 1,5kk tölkityksestä tänään juotaessa. Lasiin olut kaatuu aavistunsen oranssiin taittavavan keltaisena ja täysin mehuisan sameana. Pari sormea korkea kuohkean kermainen vaahto nousee pinnalle. Tuoksu on mukavan raikas ja erittäin sitrusvetoinen. Greippiä, sitruunaa, appelsiinia, mangoa ja persikkaa. Maku on mehuisan greippinen, persikkainen ja mangoinen. Taka-alalla aavistus appelsiinia, sitruunaa ja havuisuutta. Kuivahumaloinnin voi maistaa, ja se aavistukset tuo makuun sellaista kuivaa pistävyyttä. Ei tosin kauheasti häiritse. Jälkimaku on kuivan katkeroinen. Happoja ei juurikaan ole. Alkoholi ei nouse esiin missään vaiheessa. Ei tämä pettänyt. Oikein on maukasta humalamehua, vaikka kuivahumalointi vähän yrittää pistävyyttä tuoda mukaan. Mitään erikoista ei kuitenkaan tarjoile. 3,8 tähteä.

Tää oli paskaa, ehdottomasti